Levin ravintolat

Lomailimme viikon verran Levillä ja kävimme siellä tsekkaamassa paikan ravintolatarjontaa, luonnollisesti. Ensimmäisenä piipahdimme Ravintolakadun Bistroon: http://www.ravintolakatu.fi/fi/bistro. Otin ravintolassa punajuuri-mascarpone-pastan, jonka hinta oli n. 15e. Annos oli maittava ja vähän jotain erilaista, mihin olen pastoissa tottunut. Toisena päivänä otin lounaslistan lohen, johon kuului salaattipöytä. Annos maksoi n. 12 euroa, eikä tuottanut myöskään pettymystä. Ravintolan tuore leipä lämmitti mieltä! Voin suositella ravintolaa hinta-laatusuhteen perusteella.

Toisena päivänä valitsimme lounaspaikaksi samaisen Ravintolakadun Cantina-ravintolan: http://www.ravintolakatu.fi/fi/cantina. Paikka tarjoaa texmex-ruokaa. Mieheni bulledpork-hampurilaisannoksessa oli ylikypsät ranskalaiset, jotka vaihdettiin uusiin, kun kerroimme asiasta. Muutoin annos oli kuulemma perushyvä. Itse valitsin listalta kasvis-fajitaksen. Kasvikset, joista iso osa oli sipulia, lilluivat öljyssä ja ne jäähtyivät nopsaan. Kastikkeita oli kolme: cuacamolea, tomaattisalsaa ja créme fraîshea. Kaikki kastikkeet olivat kylmiä, mikä entisestään teki annoksen valjuksi (toki kastikkeet olivat ihan hyvän makuisia). En oikein voi kokemuksen perusteella suositella Cantinaa.

Laskettelupäivänä menimme koillisrinteen ravintola Draiviin: http://www.levirestaurants.fi/ruokalistat/draivin-menu.html. Otin tattipastan (11e) ja mieheni poronkäristyksen. Poronkäristys oli lounasmaista ja lillui nesteissä, mutta oli mieheni mukaan ihan hyvää. Tattipastani kastike oli silkkaa öljyä ja pastan joukosta löytyi mato! Toki tateissa matoja onkin... Pasta olisi ollut varmaan ihan hyvää, jos se ei olisi ollut niin rasvaista, enkä olisi huomannut matoa.

Yhtenä iltana poikkesimme Hullunporon ravintola Ämmilään: http://www.hulluporo.fi/poro/esivu.php?id=33&kieli=fi. Mieheni otti poronkäristystä ja minä valitsin poronkäristysleivän korvasienikastikkeella. Poronkäristys oli peruskäristys, jossa ei ollut mitään ihmeellistä. Ei kuulemma ollut pahaa, mutta ei voi kehua parhaimmaksi käristykseksikään. Omaan leipääni olisin kaivannut enemmän makua, vaikka siinä olikin juustoa (emmental?) ja sienikastiketta sekä vielä höysteenä puolukoita ja suolakurkkuja. Kenties suola oli kadonnut tai loppunut keittiöstä? Tuntui, että paikka tarjoaa perushyvää ruokaa, muttei ole kuitenkaan mitenkään kummoinen ruokaravintola.

Viimeisinä iltoina sain tahtoni läpi ja kävimme vähän hinnakkaammissa paikoissa eli Hullunporon Valkeassa vaatimessa ja King Crap House:ssa: http://www.hulluporo.fi/poro/esivu.php?id=318&kieli=fi ja http://www.kingcrabhouse.fi/. Selittelen itselleni, että koska en juo ja rellestä, saan käydä hyvissä ravintoloissa syömässä ja se on syntini.

Valkeassa vaatimessa otin alkuruuaksi hummerikeiton, pääruuaksi "Heinäkenkä"-annoksen (19e) ja jälkiruuaksi leipäjuustoa. Mieheni otti alkuruuaksi Heinekenin (!?), pääruuaksi härän sisäfilettä ja jälkiruuaksi jäätelöpallon. Keittoni oli valitettavasti soseutettu, enkä päässyt kunnolla hummerin makuun. Kun keitossa oli vielä mausteena konjakkia, taisi hummerinmaku hävitä melkein kokonaan sitäkin myöten pois. Voi vain arvailla, miten paljon soseutetussa keitossa todellisuudessa on käytetty oikeaa hummeria. Keiton mukana tuli rapuleipä, joka oli maittava. Pääruokani oli todella hyvää kasvisruokaa, mutta kummallista sinänsä oli se, että pääaines oli speltti. Speltti toimisi ennemmin lisäkkeenä ja kylkeen tulisi keksiä joku tuhdimpi pääainesosa. Toisaalta pääruuan keveys ei haitannut, sillä jälkiruokana ollut leipäjuusto täytti lopullisesti vatsan. Leipäjuustojälkiruoka oli mielestäni todella hyvä! Leipäjuusto oli ilmeisesti haudutettu lakkahillossa ja kinuskikastikkeessa, jonka jälkeen oli vielä lisätty mukaan jäätelöä. Ihanaa (vaikka annos olisi saanut olla inan pienempi, sen verran tuhtia jälkiruoka oli)!

Viimeisenä iltana varasimme pöydän King Crap Houseen, jotta saimme varmistettua rapuelämyksen. Olen katsonut televisiosta Vaarallisilla vesillä-ohjelmaa, jonka innoittamana halusin maistaa kuningasrapua. Otin kaksi alkuruokaa ja jätin pääruuan välistä, sillä halusin maistella annoksia, enkä saada ähkyä aikaiseksi. Ensimmäinen ruokani oli sinisimpukat valkoviinissä ja toinen kuningasrapua mausteisessa kookoskastikkeessa. En oikein ole oppinut juomaan viinejä ja samoin ruuassa viinit eivät näköjään iske. Simpukat olivat hyvä, mutta joku tökki ja luulen sen olleen juuri valkoviini. Rapuannos sen sijaan ei jättänyt kylmäksi. Sääli sinänsä, että otin vain alkuruokakokoisen annoksen, sillä ravun kintut kookoskastikkeessa olivat todella hyviä.

Jälkiruuan päätimme jättää rapuravintolassa väliin ja suuntasimme Levin Pannukakkutaloon: http://www.pannukakkutalo.fi/pannukakkutalo/levi, jossa jo aiemmin samalla viikolla kävimme. Ensimmäisellä kertaa tuli otettua ällömakea omena-kaneli-kinuski-valkosuklaapannari, joten toisella kertaa olimme viisaampia ja puolitimme mansikka-sulkaa-pannarin. Pannukakku oli todella hyvää ja jotain vähän erilaista, mitä en ole esimerkiksi Pirkanmaalla saanut. Pannukakut vain olivat todella isoja ja kahden ihmisen kannattaa erityisesti makeat pannukakut suosiolla puolittaa.

Levin ravintoloista siis suosittelisin Bistroa lounaspaikkana, Valkeata vaadinta ja King Crap Housea illallisravintoloina sekä Pannukakkutaloa jälkiruokapaikkana.

Ruoanlaittoja

Hyvännäköinen, mutta pahanmakuinen kasvisnuudeliannos. Nuudeleihin tuli valkosipulia, inkivääriä, pinaattia, osterikastiketta, limen mehu, seesaminsiemeniä ja chili. Ohje on kirjassa Wagamama s. 69.

Perussienirisotto kanttarelleista.

Hervannan paras kebab-paikka? http://www.heval.fi/. En tiennyt tästä, kunnes mieheni vei minut syömään valitsemaansa paikkaan. Otin falafelit riisillä ja kyllä oli hyvää! Heval oli täynnä porukkaa ja kaikkien annokset näyttivät herkullisilta. Lista oli varsin runsas.

Makaronisalaatti: Makaronia, kinkkua, rucolaa, pakasteherneitä- ja maissia, kevätsipuli sekä oman maun mukaan kastiketta. Päälle seesaminsiemeniä.

Jälleen Tomi Björkin ohjein possunkylkeä ja salaattia.