Uusi tuotelöytö!

Ostin tässä taannoin kaapin perukoille Verson esikypsytettyä härkäpapumurskaa. Kun ei muutakaan syötävää ollut, päätin kokeilla sitä ja tehdä pastakastiketta.

Tein kastikkeen mahdollisimman lyhyen kaavan mukaan. Siihen tuli tomaattimurskaa, yrtti-kasvisliemikuutio, valkosipulijauhetta, mustapippuria sekä kuivattua basilikaa ja oreganoa.

Kun otin papumurskan pois pakkauksesta, se tuoksui hiukan oudolle ja ajattelin jo, ettei siitä voi saada mitään hyvää tehtyä. Kuitenkin, kun maistoin kastiketta, se oli varsin hyvää ja muistutti koostumukseltaan hyvin paljon jauhelihakastiketta.

Söin annokseni hyvällä ruokahalulla ja laitoin loput jääkaappiin odottamaan puoliskoni kotiutumista. Ajattelin laittaa hänelle tekstiviestin, jossa totean kylmän viileästi jääkaapissa olevan jauhelihakastiketta....hehheheheh, koska hän ei niin kasvisruuasta perusta. Katsotaan, tunnistaako hän ruuan papukastikkeeksi.

Eläinten suojelusta

Olen aika eläinrakas tyyppi, mutta en täysin halua luopua esimerkiksi lihansyönnistä. Koska eläinten suojelu kuitenkin kiinnostaa, seuraan esimerkiksi Facebookissa eläinten suojeluun keskittyvien järjestöjen sivuja. Minua on kuitenkin alkanut ihmetyttää eläinten suojelijoiden jutuissa se, miten he puhuvat välillä eläimistä ystävinä.

Tällä hetkellä meillä ihmisillä on paljon lemmikkejä ystävinämme - tai villit eläimet on siis aikojen saatossa jalostettu ystäviksemme. Sitten on tuotantoeläimiä, jotka on myös jalostettu villeistä eläimistä. Oikeastaan kumpikin tapa käyttää eläimiä ihmisten hyödyksi on melko sairasta. Pitkään itsekin halusin jotain lemmikkiä, mutta puoliskoni oli sitä vastaan. Nykyään en enää halua lemmikkiä,  koska mielestäni se ei ole oikein eläintä kohtaan. Parempi olisi, jos lemmikkejä ei siis olisi maailmassa ollenkaan. Jos lemmikkejä ei olisi ollenkaan, säästettäisiin valtavia energiamääriä, jotka menevät lemmikkiteollisuuteen (ruokiin ja tarvikkeisiin).

Luonnollisinta olisi, jos eläimet saisivat elää villeinä luonnossa. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaikki tuotantoeläimet käytännössä häviäisivät maapallolta, koska ne eivät ole villieläimiä, eivätkä siten todennäköisesti pärjäisi luonnossa. Myöskään lemmikkejä ei olisi enää ollenkaan. Eläimiä suojelevat yhdistykset korostavat kirjoituksissaan sitä, että eläimilläkin on tunteet ja näin varmasti onkin. Miten paljon kuitenkin näistä tunteista on ihmisten jalostamaa/opettamaa? Kissalle ja koiralle on hyödyksi se, että ne toimivat positiivisesti meitä ihmisiä kohtaan. Esimerkiksi aggressiiviset koirat saavat helposti lopetustuomion. On tutkittu, että kissat käyttäytyvät koko ajan pentumaisemmin, koska niille on siitä ihmisten kanssa hyötyä.

Pohdin, mikä olisi ihmisten suhde eläimiin sitten, jos kaikki eläimet olisivat villejä? Ei olisi enää kilteiksi jalostamiamme koiria ja kissoja, vaan pelokkaita ja ihmisarkoja eläimiä, jotka välillä käyttäytyisivät aggressiivisestikin. Olisi eläimiä, joiden tehtävä ei olisikaan miellyttää ihmistä ruuan saamiseksi, vaan pelkästään metsästää ruuan saamiseksi. Uskon, että ihmisten tunteet eläimiä kohtaan muuttuisivat, jos kaikki eläimet olisivat villejä.

Tuntuu siltä, että eläimiä suojelevien yhdistysten näkemykset eläimistä ovat omalla tavallaan kieroutuneita siinä missä meidänkin, jotka esimerkiksi käytämme tuotantoeläinten lihaa. Yhdistysten näkemyksistä tulee esiin jo mainitsemani toivomus eläinten ja ihmisten ystävyydestä, joka on mielestäni aika luonnotonta sekin. Se on omalla tavallaan ihmisten vallankäyttöä suhteessa eläimiin.

Ihmisten ja eläinten suhde on muodostunut monimutkaiseksi, koska osaa eläimistä pidetään lemmikkeinä ja osa kasvatetaan syötäväksi. Pohdin, mikä meidän ihmisten rooli eläinten elämässä tulisi olla?

Ranskan ruokia osa 2

Marseillessa piipahdimme lounaalle thaimaalaiseen ravintolaan ja sen ruoka olikin maittavaa. Paikalliset olivat varanneet sieltä pöytiä, mikä oli hyvä merkki, eikä ruoka ollut kallista.

Itse otin kalmaria kasvisten kera ja puoliskoni maistoi kanakastiketta.

Salaatit olivat isoja ja raikkaita kovista helteistä huolimatta.

Kalaa söin hotellillamme, jonka ruoka oli myös hyvää. Kalassa oli oliivirouhetta päällä.

Puoliskoni otti luottoannoksensa eli hampurilaisen.

Yksi ruokapettymys koettiin Ais-en-Provensessa. Tämän piti olla sahramipastaa, mutta sahramin väri oli varmaankin saatu kurkumasta. Sahrami ei ruoassa maistunut.

Myös pizza oli melko pahaa ja omituistakin.

Ranskan ruokia osa 1

Kirjoitan tällä kertaa Ranskan ruoista, joita söimme reissullamme. Vastaan tuli kaikenlaisia ruokia sekä hyviä että vähän heikompia. Kiva juttu oli, että muutamasta hotellista meille neuvottiin hyvät ruokapaikat ja se onkin aina kätevää, ettei tarvitse itse kaivella niitä seudun hyviä/edullisia paikkoja esiin.

Ekassa majapaikassa (vielä Italian puolella) eli Cascina Bella Vistassa isäntäpari tarjoili meille aamiaisen ulos. Perusaamiainen, joka painottui makeisiin juttuihin. Olen vähän huono syömään makeaa aamusta, mutta siihen taisi hiukan tottua reissun aikana. Tähän tuli vielä lisäksi juustoja.

Lodges Lao -majatalon pitäjät ohjasivat meidät lähikuntaan ilta-aterialle. Tämä annos oli varsin mielenkiintoinen. Kaalien alla on sosetta, johon oli ilmeisesti muhennettu myös kalaa joukkoon. Aika tuhtia, vaikka lihaa olikin vähän.

Puoliskoni otti perushampparin, joka kuitenkin oli myös makoisa annos.

Ja jälkkäriksi Crème brûlée.

Lodges Laosta meidät ohjattiin myös sen lähiravintolaan. Nämä alkuruuat olivat melko isot ja olimmekin hieman hämillämme siitä, jaksammeko syödä koko kolmen ruokalajin menun läpi.

Toinen alkuruoka-annos, jossa on paljon simpukoita.

Oma pääruokani oli kalaa ja lisukkeena peruna- ja kasvismuussia.

Puolisoni pääruoka-annos oli makoisampi. Siinä oli ankkaa ja paistettua polentaa sekä kasviksia.

Jälkiruuaksi otin varman suklaamoussen.

Hedelmiä ja sorbettipallo.

Avignonissa tuli syötyä vegepizza, jossa ei sitten ollut juustoakaan.

Kinkkupitsa.

Lomalla Italiassa ja Ranskassa

Olimme puoliskoni kanssa lomalla kiertelemässä Italiaa ja Ranskaa. Lähinnä ajoimme Ranskassa. Blogiini tulee tulevina päivinä muutamia kirjoituksia matkaamme liittyen. Tämä teksti valottaa hieman fiiliksiä reissusta.

Matkamme alkoi lentäen Tampereelta Bergamoon. Vuokrasimme heti samana päivänä auton ja jatkoimme matkaa ensimmäiseen hotelliin - tai pikemminkin majataloon. Ensimmäisen yön vietimme Tigliolessa Cascina Bella Vistassa. Paikka oli todella ihana ja sen omistajat vieraanvaraisia sekä ystävällisiä. Paikkaa piti pariskunta ja he esittelivät majatalon kellarissa viinejä. Kellarissa oli myös itse tehtyjä hilloja ja muita purkkiin meneviä. Pariskunta myi sekä viinejä että säilykkeitä ja ostin appelsiinihilloa, vaalealla tryffelillä maustettua kastiketta sekä hunajaan säilöttyjä pähkinöitä. Valitettavasti näistä vain viimeinen säilyi matkan loppuun asti, sillä ne kärsivät kuumasta liikaa.

Tigliolesta siirryimme Ranskaan Lyonin lähelle Bullyyn seuraavaan majapaikkaan Lodges Lao'oon. Myös tämä paikka oli aivan ihana. Ainut miinus oli ilmastoinnin puute, joka yli 30 asteen lämmössä todellakin on puute. Olimme Bullyssä kaksi yötä ja sinä aikana kävimme tutustumassa Lyoniin. Lyon oli ihan kiva kaupunki tosin emme ehtineet tutustua kuin lähinnä vanhaan kaupunkiin. Tajunnan räjäyttävää ruokapaikkaa emme valitettavasti löytäneet, vaikka Lyon onkin Ranskan ruokapääkaupunki. Hoksasin vasta loman lopussa, että Michelin oppaasta olisin löytänyt hyviä ja edullisia ruokapaikkoja Ranskasta. Kyseisestä oppaasta voisin tehdä ihan oman postauksen.

Lyonin läheltä jatkoimme matkaa Marseilleen ja matkalla sinne poikkesimme Avignonissa. Avignonin vanha kaupunki oli todella hieno ja Paavien palatsi oli näkemisen arvoinen.

Marseillesta minulla ei ollut suuria odotuksia kaupungin maineen vuoksi, mutta paikka olikin todella hieno ainakin vanhasta satamasta. Hieman tosin kaupungin mainekin nosti päätään, sillä matkalla hotellille näimme pari kerjäläistä. Toinen taisi olla ihan perus huumehörhö, mutta toinen oli lastenvaunujen kanssa liikenteessä ollut raskaana oleva nainen. Marseillessa olimme kolme yötä ja hotelli oli New Hotel Bombard.

Marseillesta ajoimme Venceen Aix-En- Provencen kautta. Vence on suht pieni paikka lähellä Nizzaa. Siellä olimme pisimpään eli viisi yötä. Jälleen kerran hotelli ei pettänyt ja se oli Hotel de Villa Rosaraie.

Matkasta jäi muutoin hieno fiilis mutta ilma olisi saanut olla vilpoisampi. Oli aika vaikea nauttia eri paikoista yli 30 asteen helteessä. Vaikka aurinko ja helteet kuulostaa hienolta, niin täytyy sanoa, että liika on liikaa. Noin kuumalla ei jaksa kauaa keskittyä mihinkään. Matkan alueista minulle jäi parhaiten mieleen Bully sekä Provencen pohjoinpuoli. Niihin voisin mennä uudestaankin kiertelemään. Kaiken kaikkiaan tykkään enemmän matkustaa maalla kuin isoissa kaupungeissa. Isot kaupungit ovat tunkkaisia, likaisen oloisia ja kiireisiä. Niissä ei rentoudu samalla lailla kuin maalla.