Halusin jakaa kokemukseni lapseni maitohampaiden puhkeamisesta, koska se oli niin pitkä ja vaikea. Josko joku muukin saisi tästä kirjoituksesta apua. Hampaiden puhkeaminen oli sekä vaikea, mutta myös avartava ja erityisesti kysymyksiä herättävä asia.
Olen todennut ihmisille, että voisin kirjoittaa romaanin lapseni hampaiden puhkeamisesta. Mutta jospa kirjoittaisin alkuun vaikka tämän blogitekstin.
Pitkä ja vaikea hampaiden puhkeaminen antoi viitteitä jo ensimmäisten hampaiden puhjetessa. Emme kuitenkaan tuolloin osanneet aavistaakaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ensimmäisten hampaiden kohdalla puhkeamiseen liittyvät vaivat kestivät muistaakseni muutaman viikon. Ensimmäiset etuhampaat tulivat suht helposti, mutta jo seuraavien kohdalla iltaunet häiriintyivät ja illoistamme tuli itkuisia ja lasta oli vaikea saada nukkumaan. Yhdeksän kuukauden kohdalla alkoi vallaton eroahdistus, joka kesti pari kuukautta. Tuo ahdistus loppui siihen, kun seuraavat etuhampaat puhkesivat. Olenkin miettinyt, onko eroahdistuksessa kyse juurikin hampaiden puhkeamisesta, sillä meillä ahdistus loppui kuin seinään hampaiden tuloon.
Viimeinen etuhammas oli koettelemus, joka valmisteli meitä heti itsensä jälkeen ensimmäisen neljän poskihampaan puhkeamiseen. Poskihampaat alkoivat häiritä unia joulukuun alkupuolella ja ensimmäiset hampaat puhkeasivat osittain vuodenvaihteessa. Kärsimys ei kuitenkaan loppunut siihen, vaan hampaat vaivasivat aina niin kauan, kunnes jokainen nirkko oli esillä. Viimeinen poskihammas tuli esille maaliskuun lopulla. Poskihampaiden puhkeamiseen liittyi eroahdistusta, huonosti nukuttuja öitä, päivärytmin sekoamista, vaikeutta rauhoittua päiväunille, mahdottomuutta saada vaatteita ja vaippaa vaihdettua sekä huonoa ruokahalua ja ummetusta/löydää mahaa. Yleensä mahavaivat helpottivat aina hampaan puhjettua. Ilmeisesti kipu aiheuttaa jännitystä, joka menee mahaan saakka. Kaikki muut keinot kokeilimme ensin, mutta lopulta oli pakko turvautua lääkkeisiin, jotta saimme parempia yöunia ja päivät eivät olleet jatkuvaa levottomuutta, kiukkua ja itkua. Tuo aika oli todella raastavaa, sillä olimme paljon kotona lapsen väsymyksen takia ja aloinkin lievästi sanoen mökkihöperöityä. Koska en jaksanut laittaa huonosti nukutun yöunien jälkeen täysillä vastaan harovaa lasta ulkovaatteisiin siivoilimme usein aamupäivisin. Se oli mieluista lapselleni ja kotikin hohti puhtauttaan. Myös esimerkiksi kaupassa käyntiä ei voinut kuvitellakaan ja erinäiset vierailut ja kerhoilut jäivät melko lailla sivuun pahimpina aikoina - jotka kestivät viikkoja. Onneksi saimme kotiimme vieraita silloin tällöin ja otin muutaman kerran vastaan myös kotipalvelua.
Koska poskihampaiden puhkeaminen kesti niin kauan, pelkäsin, että kulmahampaat alkavat vaivata seuraavaksi. Toinen kulmahammas oli alkanut alhaalla ikenessä pullottaa ja tila puhkeamiseen oli ahdas. Heti tiesinkin, ettei tiemme ole tulossa helpommaksi. Jonkin aikaa pärjäsimme suht hyvillä mielin, mutta pian alkoi jo vaivat ja lapsi halusi esimerkiksi nukahtaa päiväunille sisällä tissille ja vieläpä telkkaria katsellen (vaikka muutoin hän ei näin hyvin nukahtanut). Eli teimme juuri niin, miten ei pitäisi, mutta tuo tuntui ainoalta mahdolliselta keinolta, jos halusi välttää itkumyrskyn. Väsyneenä sitä antaa periksi. Päiväunet olivat tällöin myös huonot ja lapseni lähinnä torkkui tissillä roikkuen ison osan unista. Kun tilanne paheni entuudestaan ja yöunet tulivat huonommiksi, aamut olivat vaikeita väsymyksen ja hammastuntemusten vuoksi. Siten aamut täytyi ottaa rauhallisesti ja lähinnä vain ulkoilimme pihapiirissä. Kaikki lähtemiset ja menemiset osoittautuivat vaikeiksi, joten jätin ne suosiolla todella vähälle. Tissiä kului kuin pikkuvauvalla ja olinkin purjeessa oman fyysisen jaksamisen kanssa vähäisten yöunien ohella. Asiaa ei auttanut se, että toinen kulmahammas alkoi puhjeta samaan aikaan ja se puhkesikin suht nopeasti verrattuna kaveriinsa. Kaiken kaikkiaan kulmahammas, joka alkoi pukata esille huhtikuun alussa, puhkesi vasta elokuun alussa esille, eikä tilanne helpottanut vielä puhkeamisen jälkeenkään, vaan kesti n. 2 viikkoa, että ien rauhoittui. Tällä hetkellä olemmekin tilanteessa, jossa pohdin, koska kaksi seuraavaa kulmahammasta puhkeaa.
Tässä pikavinkit ja pohdinnet hampaiden puhkeamiseen liittyen:
- Pidä arki rauhallisena ja siedettävänä lapselle, mikäli lapsi nukkuu yön huonosti ja on hampaista kipeä. Siten lapsi pystyy säästämään voimia ruokailuja varten, eikä päädy yliväsyneeksi ennen varsinaisia päiväunia.
- Jos yö on todella huono, nukuta lapsi kaksille unille. Kuuntele vaistojasi lapsen erikoistilanteissa, älä yhteiskunnan sanelemaa päivärytmiä.
- Anna pussipuuroja, jos lapselle ei kelpaa kiinteä ruoka. Ikenet voivat olla todella arat, sillä ne ovat hieman tulehtuneet, kun hammas pukkaa läpi.
- Tarjoa lapselle kylmiä marjoja tms kylmää.
- Anna tarvittaessa lääkettä ohjeiden mukaisesti. Panadolin vaikutusaika on n. 5 tuntia ja tulehduskipulääke Pronaxenin n. 12 tuntia. Panadol auttaa tiettyyn rajaan saakka, mutta TODELLA kipeänä se ei riitä. Apteekissa minulle neuvottiin, että kun lapsi on superkipeä hampaistaan, voi antaa sekä Pronaxenia että panadolia samaan aikaan. Mutta huom! Buranalla ja Pronaxenilla on samanlainen vaikutuskanava, joten niitä ei voi antaa samaan aikaan!!! Lue lääkkeiden ohjeet tarkkaan ja kysy ammattilaisten neuvot.
- Meillä imetyksen jatkaminen toimi hyvänä lohtuna ja antoi myös ravintoa silloin, kun ruoka ei oikein maistunut tai sitä ei lapsi jaksanut väsymykseltään syödä. Se myös nukutti monesti öisin rauhattoman nukkujan. (Isän kanssa kyllä oppi nukkumaan ilman tissiä, 1,5-vuotiaana, kun hammasasia helpotti välillä, mutta tissiä toivoi sitten taas, kun tilanne meni huonommaksi)
- Yritä saada lapsi nukahtamaan tissille tai muutoin pää ylhäällä, se vähentää veren virtausta ikeniin ja jomotusta, oletan. (Meillä nukahti näin paremmin, mutta aina tämäkään ei auttanut)
- Jos hampaiden puhkeaminen kestää todella kauan, tulee myös hyviä päiviä, jolloin ien rauhoittuu. Tulehtuneen ja ns. aktiivisen ikenen tunnistaa siitä, että se punoittaa ja on turvonnut.
Pohdinnat:
- Onko uhmaa olemassa vai onko se vain hammasvaivaa, kasvukipuja, huonosti nukuttuja öitä, väsymystä, normaalin rytmin menetystä jne?
- Auttaako hampaiden puhkeaminen myös rytmin muutoksissa. Monilla hampaat ovat puhjenneet kolmeen ikävuoteen mennessä ja tuolloin monilla jää myös päiväunet pois?
- Onko hampaiden puhkeamisen merkitys myös se, että lapsi pystyy vaivojensa turvin tankkaamaan vanhempiensa läheisyyttä mahdollisimman paljon? Tankkaako lapsi läheisyyttä pienenä, jotta isona olisi sitten rohkeutta ja itsevarmuutta.
- Jos hampaiden puhkeaminen on vaikeaa ja lapsi on tyytymätön pitkään, voi vuorovaikutukseen ilmetä ongelmia. Kannattaa selvittää, johtuuko tyytymättömyys hampaiden aiheuttamasta tilanteesta vai jostain muusta. (Minulla ei ole kokemusta lapsista, joiden hampaat puhkeavat tosi helposti, joten en tiedä, mitä kaikkea tavalliseen uhmaan liittyy).
- Onko maitohammas nimitys peräisin siitä, että hampaat tehdään tissin voimin? :D
-
